Taloyhtiöiden pihat eri käyttäjäryhmien tarpeisiin

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa keskityttiin taloyhtiön pihaan ei vain asumisviihtyvyyden tuojana vaan myös ympäristötekona. Jotta taloyhtiöiden pihoista tulisi myös käyttäjilleen tärkeä osa arkea, on niiden suunnittelussa huomioitava eri käyttäjäryhmät. Seuraavassa siitä hieman enemmän

Taloyhtiöiden asumisviihtyvyys on monen eri asian summa eikä yhtiön piha ole niistä pienin -ainakaan fyysisesti. Taloyhtiöiden pihat ovat kaikkien asukkaiden käytössä olevaa tilaa ja parhaimmillaan pihat ovat koko taloyhteisön yhteinen kesäolohuone. Vaikka hallitus voi päätöksillään lisätä asumisviihtyvyyttä myös pihalla, on mielestäni vastuu viihtyvyydestä kaikilla. Lasten leikkejä pihoilla näkee nykyään liian harvoin, vaikka touhuille ja arkiliikunnalle on huutava tarve. Pihoissa onkin myös kansanterveydellinen potentiaali, joka voitaisiin ottaa hyötykäyttöön.

Millainen on asumisviihtyvyyttä lisäävä piha? No ainakin se on:
🍀Siisti, myös jotain kasvillisuutta sisältävä
🍀Turvallinen
🍀Valoa ja varjopaikkoja sisältävä
🍀Asukkaiden yhteiseloon ja kohtaamiseen kutsuva

Parhaimmillaan pihalla voi tutustuu naapuriin, rentoutua ja hengähtää, laittaa ruokaa, nauttia luonnosta ja liikkua sekä urheilla. Se on paikka, jota talkoilla huolletaan paremmaksi ja viihtyisämmäksi. Yhdessä tekeminen ja etenkin yhdessä käsillä tekeminen sitouttaa ja virkistää aivoja. Ihminen on sosiaalinen eläin, vaikka osa meistä haluaisikin erakoiksi keskelle metsää.

Jotta taloyhtiöiden pihoista kasvaisi jälleen todellisia yhteisöllisen asumisen keskuksia, joita ne vielä muutama vuosikymmen olivat ehkä enemmän kuin tänä päivänä, on huomioitava eri käyttäjäryhmien tarpeet. Voi niitä aikoja, jolloin kerrostalojen keskellä olevalla isolla pihalla järjestettiin koko pihan yhteisiä vappujuhlia kauhukujineen, grillattiin yhdessä ja erikseen, nautittiin pihalla kasvaneista puutarhamarjoista ja laskettiin talvisin pulkkamäkeä. Tätä kaikkea eri sukupolvet yhdistävää toimintaa pitäisi löytyä tänä päivänäkin, se on kerrostaloasumisen suola ja sokeri, jota pitäisi viljellä enemmän.

Ainakin seuraavat kohderyhmät tulisi huomioida suunnitelmissa ja kunnostuksissa esimerkiksi seuraavasti:

Aikuisväestö & ikääntyneet ihmiset

• Levähdyspaikkoja varjossa
• Kukkia ja viljelymahdollisuuksia (istutuslaatikot)
• Grilli tai grillauspaikka pöytineen ja tuoleineen

Liikkujat

• Pyörätelineet kuntoon
• Ulkoliikuntalaitteet (tai suopeasti katsominen, jos joku tekee jumppaa pihalla)

Lapset

• Leikkipaikka monipuoliseksi ja turvalliseksi, eri ikäiset lapset huomioiden. Lisää leikkipaikkojen suunnittelusta voit lukea omasta artikkelisarjastaan täältä.
• Pallopeleille oma paikkansa
• HUOM! (Harkitse trampoliinia kaksi kertaa, turvallisuus on hallituksen vastuulla)

Kun eri käyttäjäryhmät huomioidaan pihan suunnittelussa myös erilaisuuden hyväksyminen kasvaa. Ihmiset tuntevat tulleensa kuulluksi ja ovat itsekin valmiimpia panostamaan viihtyvyyteen. Ja tämä kaikki luonnollisesti vaikuttavat sekä taloyhtiössä koettuu asumisviihtyvyyteen, maineeseen ja lopulta myös huoneistojen arvoon. Kaikki vaikuttavat kaikkeen, pihallakin on siis väliä.