Taloyhtiöiden pihat, mikä upea vastuullisuus teko!

Kaupunkialueilla taloyhtiöiden pihat ovat yksi osa ympäristövastuullisuutta. Mahdollistetut viheralueet lisäävät viihtyvyyttä ja auttavat kasvavien hulevesien hallinnassa. Seuraavassa artikkelissa tarkastellaan taloyhtiöiden pihoja ympäristövastuullisuuden osa-alueena. Tarkkoja tutkimustietoja aiheesta ei juurikaan ole, mutta kirjoituksen tarkoitus onkin herättää taloyhtiöpäättäjät huomaamaan oman pihan rooli osana paremmin voivaa ympäristöämme. Talven aikana onkin hyvää aikaa keskittyä yhtiön piha-asioiden kehittämiseen, jotta keväällä lumien sulamisen jälkeen ollaan valmiina touhuihin suunnitelmien ja kilpailutustenkin kanssa.

Taloyhtiöiden pihat ovat suht merkittävä viheralue kaupunkialueella. Tarkkoja tilastoja ei ole olemassa siitä, miten eri viheralueet kaupungeissa jakautuvat yleisiin puistoalueisiin tai taloyhtiöiden pihoihin, mutta kokonaisuudessaan esim. Helsingissä 34% kaupungin maa-alasta on kaupungin hallinnassa olevia viheralueita eli n 8 500 ha. Jos oletettaisiin, että Helsingin kerrostalojen keskikoko olisi n 40 asuntoa/ rakennus ja keskimääräiseksi pihan kooksi n 1 500 m2, niin taloyhtiön pihoja olisi n 6% koko maa-alasta. Onko se sitten paljon vai vähän -sen voi kukin itse päättää, mutta koska viheralueiden lisäämisessä ja ylläpidossa kaikki lasketaan, niin onhan näilläkin oma osansa.

Ilmanmuutoksen edetessä tulemme kokemaan entistä enemmän vesisateita ja myrskyjä. Suuremmat sademäärät tulisi luonnollisesti ohjata hallitusti pois rakennusten viereltä, jotteivat itse rakennukset vaurioidu sateesta ja lisääntyneestä kosteusrasituksesta. Esimerkiksi Helsingissä kaupunki on tehnyt jo vuosia sitten oman hulevesistrategiansa, jonka tarkoituksena on sekä huomioida tiivistyvässä kaupungissa hulevesien mahdollisesti aiheuttamat haasteet että toisaalta myös hyödyntää kaupunkisuunnittelussa niiden tuomia lisäelementtejä. Kerrostalojen pihat ovat merkittävässä roolissa asuinrakennusten osalta hulevesien hallitussa ohjaamisessa ja hyödyntämisessä. Asfaltti ei vettä ime, mutta nurmikko jo imeekin ja oikein suunnitellut maankaltevuudet auttavat hyödyntämään vettä esim. istutusten kastelussa. Vähemmän kastelun tarvetta kuivempina hetkinä 😊.

Hellejaksojen lisääntyessä ja pidentyessä, voidaan pihalle mahdollistaa varjopaikkoja istuttamalla puita ja korkeita pensaita. Näiden avulla sekä ihmiset että eläimet pääsevät helteeltä suojaan ja oikein sijoiteltuna on niiden mahdollista varjostaa myös rakennusten alimpia kerroksia auttaen ainakin hetkellisesti lämpötilan hallinnassa. Monipuolisesti suunnitellut pihat lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta tarjoten pieneliöille elinpaikkoja. Vihreän vehreillä pihoilla on usein mahdollisuus myös pienimuotoiseen kaupunkiviljelyyn esim. viljelylaatikoiden muodossa. Tällainen toiminta omalta osaltaan lisää sekä lähiruoan merkitystä ihmisten arjessa että kannustaa ympäristöstä huolehtimiseen. Luontosuhde tiivistyy, kun luonnon kanssa touhuaa eikä ruoantuotannostakaan välttämättä tule enää niin itsestään selvyys. Kun touhuat ja ihmettelet taimien seassa kasvukautta, arvostat varmasti enemmän myös kaupasta ostettua ruokaa ja sen eteen nähtyä työtä. Ja tällä saattaa olla pienentävä vaikutus ruokahävikin määrään pitkällä aikavälillä, joka puolestaan onkin sitten jo astetta vaikuttavampi ympäristöteko.

Muistakaa siis hallituksena, että teillä on iso mahdollisuus vaikuttaa ja yhtiönne piha ei välttämättä ole se pienin vaikuttamisen alue -ainakaan pinta-alallisesti. Inspiroivia pihakeskusteluita kokouksiin!