Erilaiset kerrostalojen ilmanvaihtojärjestelmät

Terve ja puhdas sisäilma -artikkelisarjan ensimmäisessä osassa paneuduttiin puhtaaseen sisäilmaan ja toisessa osassa tutustuttiin tekijöihin, jotka aikaansaavat puhtaan ja laadukkaan sisäilman. Artikkelisarjan kolmas osa keskittyy sisäilman kannalta kaikkein tärkeimpään kerrostalon järjestelmään eli ilmanvaihtoon.

Kerrostalojen ilmanvaihtojärjestelmät voidaan jakaa kahteen eri ryhmään; painovoimaiseen ja koneelliseen, jotka molemmat toimivat paine-erojen avulla. Erona näissä on se, miten tuo paine-ero saadaan aikaan. Nimensä mukaisesti painovoimainen ilmanvaihto toimii painovoiman avulla lämpimän ilman noustessa ylöspäin, kun taas koneellisesta ilmanvaihdosta paine-eron aikaan saavat koneet. Molempien avulla on mahdollisuus saada aikaiseksi hyvää ja puhdasta sisäilmaa. Asuntojen sisäilman tulisi vaihtua kerran kahdessa tunnissa, mutta useinkaan tähän ei päästä. Huono ilmanvaihto aiheuttaa myös sisäilman kosteuden tiivistymistä, mikä havaitaan useimmiten siitä, etteivät pyykit kuivu tai suihkussa peilin huuru ei poistu alle 10 minuutissa.

Painovoimainen ilmanvaihto:

• Käyttö pääsääntöisesti 60-luvun alkuun mennessä rakennetuissa taloissa, sen jälkeen käyttö rakennuksissa liki loppui
• Ei keinoavustusta, vaikka olisi vedonparantajia katolla, on edelleen painovoimainen. Vedonparantajat ovat niitä hyrriä katolla, jotka avustavat ja sitä kautta tehostavat painovoimaista ilmanvaihtoa.
• Perustuu lämpimän ilman ylöspäin virtaamiseen sekä ulko- ja sisäilman lämpötilaeron vaikutuksesta syntyvään paine-eroon.
• Ilma tuodaan ns. puhtaista tiloista, kuten olohuone ja makuuhuoneet ja viedään ns. likaisista tiloista eli keittiöstä ja kylpyhuoneesta
• Toimii paremmin kylminä vuodenaikoina kuin kesällä, sillä kylmällä ilmalla paine-ero on suurempi.
• Kuluu käytössä vähän eli edulliset huolto- ja ylläpitokustannukset
• Ei käytä sähköä, toimii myös pitkien sähkökatkojen aikana
• Sisäilman laatu ei ole tasainen ympäri vuoden. Talvella voi kovilla pakkasilla lähteä kulkemaan ns. väärään suuntaan, mikäli tuloilmaa ei ole riittävästi

Koneellinen ilmanvaihto:

Koneellisia ilmanvaihtoja on monenlaisia, niiden asennus alkoi 70-luvulla. Koneellisia ilmanvaihtoja on mahdollisuus säätää tehon ja kellonajan osalta. Joskus, mutta kerrostalossa melko harvoin, ilmanvaihdon ohjaus on toteutettu niin, että sitä ohjataan keittiön liesikuvun yhteydessä olevasta ohjauskytkimestä. Tällöin talossa on käytännössä asuntokohtainen ilmanvaihto, mikä on melko harvinaista. Tämä on kuitenkin hyvä tiedostaa mm. keittiöremontteja tehtäessä.

• Koneellinen poistoilma
  • Poistopuhallin, jonka kautta ilmaa ohjataan asunnoista rakennuksen katolle. Tyypillisesti yksi puhallin joko rapulle tai koko talolle
  • Ilma poistuu ns. likaisten tilojen kautta vakiosäädettyjen venttiilien kautta. Näitä ei saa koskaan itse säätää tai tukkia, se voi sekoittaa koko asuintalon ilmanvaihtojärjestelmän
  • Mahdollista valita puhaltimet, jotka perustuvat vakiopaineohjaukseen. Tämä mahdollistaa kello-ohjauksesta luopumisen ja parantaa mahdollisesti yöajan ilman laatua
• Koneellinen poistoilma+ lämmöntalteenotto (LTO)
  • Voidaan saada talteen jopa 55-70% lämmityskauden lämmöstä
  • Voidaan kytkeä myös lämmitysveden kiertoon, jolloin talteen saatua lämpöä voidaan hyödyntää myös veden lämmittämisessä
• Koneellinen tulo- ja poistoilma
  • Voidaan toteuttaa joko keskitetysti tai huoneistokohtaisesti. Keskitetty mahdollistaa myös kustannustehokkaan toteutuksen lämmöntalteenotolle
  • Ilmanvaihtokone, joka tuo puhtaan ilman oleskelutiloihin ja poistaa ilman ns. likaisista tiloista
  • lämmönvaihdin usein tulo- ja poistoilmalaitteistojen välissä, poistoilmalla lämmitetään tuloilmaa
  • Vaatii ison tilan ilmanvaihtokoneistolle
  • Joskus asukkaat kokevat kovaääniseksi, mutta hyvällä suunnittelulla ei häiritsevä tekijä