Mitä kerrostaloyhtiössä voidaan tehdä hyvän sisäilman eteen?
Terve ja puhdas sisäilma -artikkelisarjan ensimmäisessä osassa käytiin läpi sitä, millainen on puhdas sisäilma ja miten sisäilman laatuun voi itse asukkaana vaikuttaa. Sarjan toisessa osassa syvennytään siihen, mitä sisäilman laatu tarkoittaa taloyhtiötasolla.
Kerrostaloissa monet puhtaaseen sisäilmaan liittyvät asiat ovat hallituksen vastuulla. Sisäilmaan liittyen on olemassa Sisäilmastoluokitus 2000, mutta sitä harvoin näkee missään taloyhtiössä käytettävän. Luokitus jakaa sisäilman kolmeen eri luokkaan ja antaa tavoitearvot mm. hiilidioksidille, lämpötilalle, radonille ja haihtuville orgaanisille yhdisteille.
Ohjeistuksella ja määräyksillä voidaan rajoittaa mm. tupakansavun ajautumista huoneistoihin, vaikkei sisällä tapahtuvaa tupakointia voidakaan kieltää. Remontteja ja saneerauksia tehtäessä materiaalit voidaan valita siten, että ne ovat M1-luokiteltuja. Tyypillisesti uudessa rakennuksessa materiaaleista tulevat päästöt ovat vuodessa laskeneet tasolle, jolla ei pitäisi enää olla negatiivisia vaikutuksia sisäilmaan. Pienhiukkasten eli alle 2,5 mikrometrin kokoisten partikkeleiden kulkeutumista sisäilmaan ehkäistään sekä oikeanlaisilla ilmanvaihdon suodattimilla että epätiiviiden rakenteiden ilmavuotojen tukkimisella.
Suurin vaikutus puhtaaseen ja terveeseen sisäilmaan kerrostaloissa on kuitenkin oikein toimivalla ilmanvaihdolla. Ilmanvaihdon tarkoitus on poistaa sisäilman epäpuhtauksia ja kosteutta sekä tuoda tilalle riittävä määrä puhdasta ilmaa. Riittämätön ilmanvaihto lisää sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamia vaikutuksia asumisterveyteen eli sisäilman laatu heikkenee. Riittämätön ilmanvaihto on yleisimpiä sisäilmaa heikentäviä tekijöitä myös taloyhtiöissä. Myös korkea ilman hiilidioksidipitoisuus voi kieliä ilmanvaihdon riittämättömyydestä.
Jotta ilmanvaihto toimii tehokkaasti, on huolehdittava hallitusta tuloilmasta huoneistoihin. Tuloilma johdetaan rakennukseen joko tulo- tai raitisilmaventtiileistä, raitisilmaikkunoista. Tai jos tällaisia ei ole tai ne ovat tukittuina, niin hallitsemattomasti esim. ikkunoiden kehyksien ja ulko-oven karmien välistä sekä joissain taloissa myös ihan huoneistojen seinissä olevista raoista. Tällöin siis myös naapurien ruoan käryt leijailevat asuntoon ja pahimmillaan koko ilmanvaihtojärjestelmä saadaan sekaisin. Ilmanvaihdon suodattimien vaihto on siirretty taloyhtiöiden vastuulle muutamia vuosia sitten eikä syyttä. Tavalliselta asukkaalta se on varmasti jäänyt vaihtamatta, suositustenmukainen vaihtoväli kun kaupunkialueella on pari kertaa vuodessa. Tärkeää on huomioida suodatustarve, vilkkaasti liikennöidyn tien varressa se on suurempi kuin kaukana tiestä tai puustosta. Suodattimien laatuun on myös hyvä kiinnittää huomiota, parhaimmillaan ne suodattavat jopa alle 1 mikrometrin kokoiset pienhiukkaset.
Jotta ilmanvaihto myös pysyy tehokkaana ja kunnossa, on ilmanvaihtokanavia nuohottava ja puhdistettava säännöllisesti. Tässä samassa yhteydessä myös korjataan mahdolliset puutteet ja lopuksi mitataan läpivirtaava ilmamäärä, jotta voidaan varmistua siitä, että ilmanvaihto toimii kuten pitääkin. Ilmanvaihtojärjestelmiin kertyy ajan mittaan epäpuhtauksia, kuten pölyä, siitepölyä, homesieniä, mikrobeja, bakteereja sekä ihan rasvaa ruoanlaiton seurauksena. Ilmanvaihtokanavien puhdistus/nuohous suositellaan tehtäväksi 10 vuoden välein. Vilkkaan liikenteen ympäristössä on varmasti paikallaan tehdä useamminkin. Itse työ on asukkaalle liki huomaamaton, mikäli ei ole esim. keittiöremontin yhteydessä estänyt ilmanvaihtokanavaan pääsemistä. Monissa keittiöissä on nähty kiintokalusteita asennettavan siten, että venttiili on joko tukittu tai poistettu kokonaan. Sen lisäksi, että tällainen toimintatapa aiheuttaa koko ajan huonoa ilmanvaihtoa asukkaalle ja koko taloyhtiön ilmanvaihtojärjestelmälle, aiheuttaa se myös viimeistään puhdistuksen yhteydessä myös ison purkuoperaation asukkaalle. Jos kiintokalusteet estävät ilmanvaihtokanavalle pääsyn, ne on purettava alta pois.
Kun taloyhtiö huolehtii omalta osaltaan ilmavaihdon toimivuudesta, on asukkaan vastuulla varmistaa, että ilma pääsee kulkemaan asunnon sisällä. Väliovia ei siis kannata sulkea ja ilmanvaihtoröörejä tilkitä tukkoon. Hyvä ja puhdas sisäilma on siis myös yhteistyötä ja yleisestä asumisviihtyvyydestä huolehtimista.