Jätehuolto taloyhtiöissä, osa 1: Lainsäädäntö

Vuokranantajan yksi painajainen on hamsteri. Tiedättehän sen ihmistyypin, joka kantaa koko ajan lisää tavaraa huoneistoon, mutta omien roskien vienti ulos jäteastioihin ei onnistu. Hyvä jätehuolto ja lajittelu alkaa jo kotona. Jätehuoltoon voi helposti olla kiinnittämättä huomiota ja sadatella sitä vasta, kun jäteastiat ovat joulunpyhinä täynnä. Yksi osa asumiseen liittyvää hyvinvointia ja asumismukavuutta on toimiva ja asianmukaisesti järjestetty jätehuolto. Jätehuoltoon liittyy paljon erilaista lainsäädäntöä, joka kansallisella tasolla saa velvoitteensa EU-lainsäädännöstä. Kotilo asunnot paneutuu tässä artikkelisarjassaan jätehuoltoon taloyhtiön ja sen asukkaiden näkökulmasta.

Jätehuollon lainsäädännölliset vaatimukset

Maailmassa on jäteongelma. Me ihmiset kulutamme yhä enemmän ultranopeaa muotia, ostamme uuden sisustuksen trendien muuttuessa ja liian usein haemme arjen helppoutta asioiden lainaamisen tai kierrättämisen sijaan. Jotta maapallo säilyy elinkelpoisempana ja luonnonvarat riittävät pidempään, tarvitaan jätteiden käsittelyä ja materiaalien kierrätystä. Taloyhtiöillä on oma roolinsa tässä, sillä taloyhtiöissä asuu ihmisiä ja ihmiset joko tuottavat sekajätettä tai lajiteltua jätettä. Tässä artikkelissa tutustumaan jätehuollon lainsäädäntöön taloyhtiön näkökulmasta.

Suomessa jätehuoltoa sääntelee ensisijaisesti jätelaki (646/2011), joka määrittää yleiset velvollisuudet jätteiden keräämisestä, lajittelusta, kierrätyksestä ja muusta jätehuollosta. Jätelain tavoitteena on minimoida jätteiden määrää ja haitallisuutta sekä edistää kierrätystä ja jätteen hyödyntämistä. Tämän lain taustalla on EU-tason jätedirektiivit, jotka säätelevät myös mm. pakkausjätteelle annettuja erityisvaatimuksia sen vähentämisen ja kierrättämisen osalta. Direktiivien tavoitteena on edistää kiertotaloutta, jossa materiaalit pysyvät taloudessa mahdollisimman pitkään ja minimoida samalla jätteiden syntymistä. Nämä ovat juuri niitä EU-tason määräyksiä, jonka vuoksi nestemäisiä elintarvikkeita sisältävien annospakkausten korkit pysyvät nykyään kiinni pakkauksessaan. Kaikki muutokset eivät siis aina ole käyttäjäystävällisiä, mutta EU:n tavoitteet jätteiden kierrätykselle ovat kovat ja tästä syystä myös Suomessa jätelakia uudistettiin kesäkuussa 2021. EU-tasolla tavoitteena on, että kunnallisesta jätteestä kierrätetään vuoteen 2025 mennessä 55% ja vuoteen 2035 mennessä 65%. Esimerkiksi vuonna 2020 Suomessa päästiin 43%:n kierrätystasoon, joten matkaa vielä on.

Vuoden 2021 kesäkuusta alkaen, kun uudet lajitteluvaatimukset tulivat voimaan Suomessa, yli 5 huoneiston taloyhtiöissä on ollut pakollista mahdollistaa seuraavien jätetyyppien lajittelu:

• Sekajäte
• Biojäte
• Paperi
• Pahvi ja kartonki
• Metalli
• Lasi
• Muovi

Taloyhtiöiden jätehuollon tehostaminen on yksi keinoista, joilla Suomi pyrkii saavuttamaan EU-tason kierrätystavoitteet ja vähentämään kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää. Taloyhtiöiden on toteuttava lajittelu siten, että jätteet voidaan toimittaa asianmukaisesti käsiteltäviksi. Lajiteltujen jätteiden tulee siis olla kierrätyskelpoisia, mikä ei välttämättä taloyhtiö-tasolla ole niin helppoa. Lajittelu on joskus yllättävän vaikeaa ja tästä syystä tarvitaankin hyvät ja toimivat jätteiden käsittelylaitokset. Esimerkiksi biojätteestä epäpuhtaudet poistetaan seulonnan, magneettisen erotuksen tai optisen lajittelun avulla. Muovijakeet erotellaan omissa käsittelylaitoksissaan, joissa myös samalla poistetaan erilaiset muoviin kuulumattomat epäpuhtaudet. Jätteiden käsittely on siis nykyään jotain aivan muuta kuin avokaatopaikka ja mätänevä komposti. Eikä toki pidä unohtaa jätteiden hyötykäyttöä energianlähteenä, mutta tämä artikkeli ei keskity siihen. Taloyhtiöiden on ilmoitettava suurista muutoksista paikalliselle jätehuoltoviranomaiselle eli jos siirrytään käyttämään syväkeräysastioita tavallisten astioiden sijaan tai päädytään kompostoimaan omalla tontilla syntyvä biojäte itse, on tästä ilmoitettava eteenpäin.

Kansallisen lainsäädännön lisäksi jätehuoltoa ja jätteiden lajittelua säännellään usein myös kunnallisilla määräyksillä. Jokaisella kunnalla on mahdollisuus asettaa omia tarkentavia määräyksiä, jotka täydentävät valtakunnallista jätelakia ja sen asetuksia. Esimerkiksi HSY:n alueella Helsingissä biojätteen lajittelu tuli pakolliseksi myös 1-4 asuntoa sisältäville kiinteistöille 1.7.2024 alkaen ja muissa HSY:n kunnissa se on ollut pakollista jo aiemmin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa kiinteistössä ja taloyhtiössä biojäte on lajiteltava erilleen muista jätteistä. Kunnalliset määräykset voivat vaihdella eri kuntien välillä, joten taloyhtiön ja isännöitsijän tuleekin olla kartalla siitä, mitä kyseisen kunnan alueella jätehuollon järjestäminen käytännössä tarkoittaa. Onneksi paikalliset jätehuoltoviranomaiset osaavat ja haluavat auttaa tässä asiassa, sillä toimiva jätehuolto on lopulta kaikkien yhteinen intressi.