Jätehuolto taloyhtiöissä, osa 2: käytännön järjestelyt
Sarjan ensimmäisessä osassa keskityttiin taustoittamaan jätehuoltoon liittyvää lainsäädäntöä aina EU-tasolta kansalliseen tasoon asti. Tässä artikkelisarjan toisessa osassa keskitytään taloyhtiöiden jätehuollon käytännön järjestelyihin, joihin vaikuttavat EU- ja kansallisen tason lainsäädännön lisäksi mahdolliset kunnalliset lisämääräykset ja taloyhtiön koko. Isossa taloyhtiössä käytännön järjestelyt ovat erilaisia kuin muutaman huoneiston yhtiössä, jossa esim. biojätteen käsittely kompostoimalla voi olla vaihtoehto.
Kunnalliset määräykset jätehuoltoon liittyen vaikuttavat taloyhtiön arjen jätehuollon järjestelyihin kaikkein eniten. Tyypillisesti kunnallisissa määräyksissä täydennetään valtakunnallisia määräyksiä esimerkiksi näiden asioiden osalta:
- Jätteiden erilliskeräykset
- Jätteiden keräysastiat ja -paikat, kuten jäteastioiden sijoittelu
- Raportointi
Jossain kunnissa kunta vastaa täysin jätteiden keräämisestä, kuljettamisesta ja käsittelystä tehden sopimukset jätehuoltoyritysten kanssa ja taloyhtiöt ovatkin tällöin velvollisia käyttämään kunnan tarjoamia palveluja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) hoitaa jäsenkuntiensa puolesta jäte- ja vesihuollon palvelut. HSY:n alueella taloyhtiöt ovat velvollisia käyttämään HSY:n palveluita. Toisissa kunnissa taas taloyhtiöt voivat tehdä vapaammin sopimuksia valitsemiensa jätehuoltoyritysten kanssa. Onkin tärkeää, että isännöitsijällä ja taloyhtiöillä on tieto paikallisista määräyksistä ja ohjeista jätehuoltoon liittyen. Monissa kunnissa osana jätehuollon palveluja on olemassa erilaisia kierrätyspisteitä, joille kuluttajat voivat viedä jopa ilmaiseksi lajiteltuja jätteitään, kuten ongelmajätteitä, sähkölaitteita ja puutavaraa.
Jäteastioiden koot luonnollisesti mukailevat taloyhtiöiden kokoa. Jos kyseessä on kovin pieni taloyhtiö, mitä kerrostaloyhtiöt eivät käytännössä ole koskaan, voidaan jäteastioina hyödyntää myös monilokeroisia astioita, jossa yhteen isoon astiaan saadaan sijoitettua esim. metalli, lasi, muovi ja kartonki. Muovin kierrätys ja lajittelu taloyhtiöissä on oman kokemuksen mukaan alkanut hyvin ja monesti näkeekin, että muovin keräysastiat ovat helposti täysiä. Taloyhtiön kannattaakin aktiivisesti seurata jäteastioiden täyttymistä ja säätää tyhjennysväli sopivaksi. Tällöin säästetään myös jätehuollon kustannuksissa. Puolityhjien astioiden tyhjennys maksaa aivan saman kuin täyden. Ja taas toisaalta, se yksi pussukka jäteastian ulkopuolella maksaa kohtuuttomasti extraa verrattuna koko astian tyhjennykseen. HSY:n alueella ison 660l:n sekajäteastian tyhjennys viikoittain maksaa alle 14€, kun jäteastian vieressä olevan pussukan hinta on vähintään 4€. Tämä kannattaa myös konkretisoida asukkaille, jos taloyhtiössä on ongelmaa kertyvien nyssäköiden kanssa.
Nykyään monissa taloyhtiöissä investoidaan myös erilaisiin syväkeräysastioihin, joiden tyhjennysvälit ovat harvemmat ja ulkonäkö siisti. Syväkeräysastioihin siirtymistä mietittäessä on otettava yhteyttä paikallisiin jätehuoltoviranomaisiin, jotta astioiden sijoittamisessa osataan ottaa huomioon erilainen tapa tyhjentää astiat (nosturiauto vs. roska-auto) ja esteettiset näkökulmat. On olemassa myös erilaisia kaappimallisia modulaarisia jätekatoksia, joiden avulla jätepisteen kokoa voi säätää tarvetta vastaavaksi. Näistä molemmista ratkaisuista jyrsijät on helppo pitää loitolla, rottia kun taajamissa vilisee, vaikkemme sitä aina huomaakaan.
Jätetilan suunnittelussa on hyvä huomioida, ettei jätteiden lajittelun määrä tule jatkossa pienenemään. Riittävän suuri tila antaa mahdollisuuden lisätä astioiden määrää ja toisaalta astioita on myös kyettävä tyhjentämään ilman, että muita asioita siirretään. Eli ei niin, että ensin muut ulos ja sitten se ainoa, jonka sisällön tämä auto ottaa mukaansa, saadaan tyhjennettyä. Määräysten mukaan jätetilan on oltava myös työturvallinen ja valaistu sekä tuhoeläimiltä suojattu. Rottien ja lintujen gourmet-ravintolaa ei ole tarpeen tehdä, mikä voi olla hankalaa, jos jätehuone on avolattiainen katos, jonne pääsevät sekä linnut pesimään että rotat vilistämään. Se taitaa kuitenkin valitettavasti olla arkea monessa taloyhtiössä. Jotta tiukankin aikataulun kanssa tyhjennettävien astioiden tyhjennys onnistuu, on ovi saatava pysymään auki, kynnyksiä ei saa olla ja välimatka astioilta autolle on minimoitava. Esimerkiksi HSY:n alueella yli 10 metrin siirtomatkoista laskutetaan erikseen. Kiinteistön haltijan vastuulla on myös huolehtia ajoväylien kunnossapidosta. Kokemuksesta voimme kertoa, että rinteeseen sijoittuvalla taloyhtiöllä tämä aiheuttaa ongelmia joka talvi. Liukas ramppi tekee mahdottomaksi roska-autolla jätetilan viereen ajamisen ja roska-astiat painavat täysinä niin paljon, ettei niitä miesvoimin oikein jäistä rinnettä ylös saa. Pahimpina talvina ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt jäteastioiden siirto tien varteen, jossa ne ovat lumitöiden ja aura-autojen tiellä. Hyvä ja talvellakin toimiva ratkaisu vaatisi tässä vaiheessa suuria investointeja, mutta alkuperäisellä hyvällä suunnittelulla monet ärräpäät olisi jo vältetty.
Biojätteiden lajittelulle on vaihtoehtona myös kompostointi. Kovinkaan realistinen tämä ei ole kerrostaloyhtiöissä, mutta muutamien asukkaiden rivi- ja paritaloyhtiöissä voikin olla ihan relevanttia hyödyntää syntyvä biojäte kompostoinnin kautta uutena multana oman kiinteistön tarpeisiin. Elintarvikejätettä saa kaupunkialueella kompostoida vain tähän käyttötarkoitukseen suunnitelluissa suljetuissa ja hyvin ilmastoiduissa kompostoreissa. Kompostin sijoittamisessa tontille tulee huomioida se, että ympärille jätetään riittävästi tilaa ja että se on riittävän kaukana asuintaloista ja niiden ilmanottoaukoista. Kompostoinnista on tehtävä ilmoitus ja ilmoitus on uusittava viiden vuoden välein. Ilmoituksesta on käytävä ilmi seuraavat asiat:
- kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistön osoite
- rakennuksen tyyppi ja asuinhuoneistojen lukumäärä
- jätteen käsittelystä vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot
- käsittelylaitteiston käyttötilavuus ja laitteiston vuotuinen käyttökuukausien määrä sekä huollosta ja valvonnasta vastuulliset henkilöt
Jätehuollon järjestäminen taloyhtiöissä onnistuu, kun sille on varattu riittävän iso tila ja asukkaat saadaan mukaan omien jätteidensä lajitteluun. Tästä hyötyvät sekä lompakko että maapallo. Artikkelisarjan seuraavassa jaksossa pohditaan tarkemmin asukkaiden vastuita ja osallistamista osana toimivaa jätehuoltoa.