Jätehuolto taloyhtiöissä, osa 3: Asukkaiden osallistuminen ja vastuut
Jokaisesta taloyhtiöstä löytyy henkilö, joka ei lajittele. Jokaisesta taloyhtiöstä löytyy roskispoliisi, joka siirtelee väärin lajiteltuja roskia oikeisiin astioihin. Jokaisesta taloyhtiöstä löytyy ajoittain roskia roska-astioiden vierestä. Ja entäs ne muuttopäivät; sängyn raatoja, pizzalaatikoita ja jätesäkkejä niin paljon, että puolet jätepisteestä on täynnä! Jotta jätehuolto taloyhtiössä toimii, tulee siihen saada osallistettua asukkaat. Asukkailla on vastuu siitä, miten hyvin tai huonosti jätehuolto taloyhtiössä toimii ja millaisia vaikutuksia sillä on kaikkien asumisviihtyvyyteen. Taloyhtiöiden jätehuollon käytännön järjestämiseen tutustuttiin edellisessä artikkelissa, tämä artikkeli käsittelee asukkaiden osaa toimivassa jätehuollossa taloyhtiöissä.
Asukkailla on tärkeä rooli taloyhtiön jätehuollon onnistumisessa. Voisipa jopa sanoa, että tärkeintä on saada ymmärtämään asukkaat ymmärtämään oman roolinsa tärkeys. Aivan kuten työpaikoillakaan ei yleensä keittiössä ole töissä äitiä, joka siivoaa jäljet, ei taloyhtiöissäkään ole muilla velvollisuutta siivota toisten jälkiä tai roskia. Ja koska tätä velvollisuutta ei ole, aiheutuu näistä väärissä paikoissa olevista roskista aina lisäkustannuksia, jotka loppukädessä nostavat vastikkeita. Joskus osakkailla ei vuosittain jaettavasta tilinpäätösmateriaalista huolimatta ole ymmärrystä syy-yhteyksistä vastikkeiden ja taloyhtiö arjen välillä, mikä helposti edesauttaa välinpitämättömyyttä.
Asukkaiden velvollisuudet jätehuollon osalta alkavat kotikeittiöstä. Tai oikeammin ne alkavat jo kaupassa ostoksia pohdittaessa, mutta taloyhtiön jätehuollon näkökulmasta kotona tapahtuva lajittelu on jätehuollon ensiaskel. Lajittelu kunnan ja taloyhtiön ohjeiden mukaisesti omiin astioihinsa vaatii nykyään keittiössä yhä enemmän tilaa. Vanhemmissa asunnoissa tämä voi aiheuttaa hieman tilanpuutetta, mutta markkinoilta löytyy erilaisia hyvännäköisiä astioita, joilla voi roskien lajittelun laajentaa ulos keittiön allaskaapista. Jätteet tulee lajittelun yhteydessä myös käsitellä oikein eli varmistaa se, että lopullisiin keräysastioihin ne viedään puhtaasti oman ryhmänsä jätteenä, mahdollisimman kuivana ja puhtaana. Esimerkiksi muovin lajittelussa kuulee usein tarinoita siitä, miten pakkaukset ensin pestään ennen roskikseen laittamista. Tämä on turhaa, ruokajäämien poistaminen ja pieni huuhtaisu riittää. Näin minimoidaan hajuhaitat ja ”likaisen jätteen” aiheuttamat ongelmat kierrätyslaitoksissa.
Kun kotona roskat on lajiteltu oikein, seuraava askel on löytää niille jätepisteessä oikeat astiat. Taloyhtiön tarjoamat jäteastiat on yleensä nimetty ja merkitty niin hyvin, ettei tämän pitäisi tuottaa pienintäkään ongelmaa. Lisäksi monissa yhtiöissä on vielä jätepisteen seinillä erillisiä ohjeita astioiden käyttöön ja täyttöön liittyen. Näistä voi sitten hakea lisävahvistusta sille, jos pohtii jonkun yksittäiset roskan oikeaa kotia. Roskiin laitettavan ilman määrä on hyvä minimoida eli pakkaukset tulee litistää, laittaa sisäkkäin jne. Taloyhtiön maksamat maksut määräytyvät tilavuuden mukaan eli tyhjennyksen hinta on sama siitä astiasta, jossa on pahvilaatikot kokonaisina ja siitä, jossa on viikattu siististi litteinä astiaan. Ja sekajäte on aina kaikkein kalleinta tyhjennysmaksuiltaan eli sen määrää kannattaa minimoida. Lopuksi vain jäteastian kansi kiinni ja kotiin takaisin.
Lajitteluun motivoituneet asukkaat ovat taloyhtiön jätehuollon kannalta aarteita. Asukkaita voi kannustaa ja motivoida monilla eri tavoilla. Tiedottaminen on hyvä alku, mutta tiedotteet eivät koskaan tavoita kaikkia siten, että motivaation määrä kasvaisi. Yhteisöllisessä taloyhtiössä voisi periaatteessa kokeilla erilaisia yhteiskilpailuita, joissa kokeillaan paljonko jätteen määrää tai siitä aiheutuvia kustannuksia saadaan vähennettyä tietyssä ajassa. Mutta kyllä kaikista paras motivaattori on riihikuiva raha. Kun asukkaille avataan sitä, mitä jätteiden lajittelu ja jäteastioiden järkevä täyttäminen säästää, monilla motivaation taso alkaa kasvamaan. Sekajäte on yleensä kalleinta käsitellä, kun taas lajitellut jätteet, kuten biojäte ja kierrätettävät materiaalit, ovat edullisempia. Otetaan konkreettinen esimerkki HSY:n alueelta. Esimerkissä hyödynnetään syväkeräysastioiden tyhjennyksen kustannuksia seka- ja biojätteelle ja esimerkkitaloyhtiön vuosittaisia jätekuluja muille kierrätettäville jätteille. Oletetaan, että taloyhtiö tuottaa vuodessa 10 tonnia jätettä. Jos jäte jaetaan seuraavasti:
- Sekajäte: 4 tonnia (n. 200 €/tonni) = 800 €
- Biojäte: 2 tonnia (n. 100 €/tonni) = 200 €
- Kierrätettävät jätteet: 4 tonnia (n. 20 €/tonni) = 80 €
Kokonaiskustannukset olisivat tällöin 800 € + 200 € + 80 € = 1080 €. Jos kaikki jäte olisi sekajätettä, kustannukset olisivat 10 tonnia * 200 €/tonni = 2000 €. Säästö olisi siis 920 € vuodessa, mikä osoittaa lajittelun merkittävät taloudelliset hyödyt.
Asukkaiden kotikeittiössä tapahtuvasta lajittelusta lähtevä taloyhtiöiden jätehuolto vaatiikin pitkäjänteistä tiedottamista ja aktiivisuuteen kannustamista konkreettisin esimerkein.