Jätehuolto taloyhtiöissä, osa 4: haasteita ja ratkaisumahdollisuuksia

Artikkelisarjan kolmas osa käsitteli taloyhtiöiden asukkaiden roolia ja vastuita, jotta jätehuollosta saadaan toimiva ja asumismukavuutta lisäävä arkea sujuvoittava elementti. Tässä artikkelissa keskitymme kohdattuihin haasteisiin ja ratkaisumahdollisuuksiin. Taloyhtiöiden jätehuolto on yhteen hiileen puhaltamista, kuten muukin elo taloyhtiöissä.

Taloyhtiöissä asuu monenlaisia ihmisiä, joista jokaisella on erilainen arki ja elämäntyyli. Asumismukavuuteen ja viihtyvyyteen vaikuttavat monet eri asiat ja toimiva jätehuolto on yksi niistä. Varmasti jokaisessa taloyhtiössä on joskus kohdattu haasteita jätehuoltoon liittyen ja onneksi ne varmasti kaikki ovat jollain aikavälillä ja jollain tavalla lopulta ratkaistavissa. Tyypillisimmät haasteet jätehuollon osalta ovat varmastikin:

• Lajittelun laiminlyönti, joka voi johtaa sekajätteen määrän ja sitä kautta kustannusten kasvuun. Myös väärin tehty lajittelu aiheuttaa päänvaivaa viimeistään jätteiden käsittelylaitoksissa. Laiminlyönnit voivat johtua sekä tietämättömyydestä että ymmärtämättömyydestä, joten taloyhtiöiden hallituksilla on oma roolinsa myös jätteiden lajittelun helpottamisesta vaikkei sitä kenenkään puolesta tietenkään tehdä
• Tilojen ahtaus, jolloin jätepisteeseen ei välttämättä mahdu riittävää määrää jäteastioita tai niiden tyhjentäminen on hankalaa. Lisääntyneet lajitteluvaatimukset ovat aiheuttaneet lisätilantarpeen ja -kustannuksia investointeihin myös taloyhtiöille.
• Keräyspisteiden riittämättömyys. Jäteastioita voi olla liian vähän suhteessa tarpeeseen. Oikeanlainen mitoitus ja riittävä tyhjennysväli auttavat tässä. Tyhjennysvälejä voi yleensä helposti säätää taloyhtiölle sopiviksi. Myöskään liian tiheästi tyhjennetyt astiat eivät ole taloyhtiön kannalta optimaalisin, sillä se lisää jätehuoltoon liittyviä kustannuksia.
• Ilkivalta ja väärinkäyttö. Aina välillä törmää siihen, että piirtämiseen tarkoitettu paperi tai canvas-pohjat ovat loppuneet ja taideteoksia on luotu jäteastioiden kylkeen. Jäteastiat voidaan joskus myös sekoittaa treenivastustajaan ja jätepiste potkunyrkkeilysaliin. Puolustuskyvyttömät jäteastiat saavat näissä otteluissa yleensä kolhuja, mutta onneksi vakavimmilta ihmisvahingoilta tyypillisesti vältytään.

Jätehuollon parantamiseksi taloyhtiöt tekevät paljon ja onneksi siihen on myös apuja tarjolla. Kunnallisilta viranomaisilta saa neuvoja ja lajittelun parissa toimivat yritykset ovat kehittäneet paljon erilaisia ratkaisuja taloyhtiöiden helpotukseksi. Erilaisten infojen ja tietoiskujen kautta voidaan auttaa ihmisiä lajittelemaan jätteensä oikein. Jätepisteeseen saa varmasti näkyville pikaoppaan ja astioihin selkeät merkinnät siitä, mille jätteelle kukin on tarkoitettu. Hallitus voi myös ottaa aktiivisen otteen ja kertoa esim. alueella kiertävistä kierrätysautoista ja kannustaa niiden käyttöön. Tilojen ahtauteen voi pyrkiä vaikuttamaan lajittelun kautta siten, että joillekin jätejakeille riittäisi pienempi astia. Myös tyhjennysväliä muokkaamalla voidaan pärjätä pienemmällä astialla. Jos nykyiset tilat ovat yksinkertaisesti liian pienet tai hankalasti saavutettavissa, suosittelemme katsomaan, saisiko tontille sijoitettua jätepisteen toisaalle.

Älyä jätehuoltoon

Erilaisia ns. älykkäitä ratkaisuja taloyhtiöiden jätehuoltoon liittyen on melko vähän. Mutta yksi kovin lupaavalta kuulostava ratkaisu on olemassa ja seuraavassa siitä hieman tarkemmin; Proctoxi Oy:n kehittämä Jaete-anturi, joka mittaa useiden eri sensorien avulla mm. lämpötilaa ja pinnan etäisyyttä. Se on suomalainen innovaatio, jota etenkin Oulun alueella on pilotoitu useammassa kohteessa viimeisimpien vuosien aikana. Anturi on jäteastian kanteen kiinnitettävä pieni mikrotutkaa hyödyntävä laite. Mikrotutkaa hyödyntämällä eivät pakkanen tai lika pääse vaikuttamaan mittaustuloksiin, jolloin anturi toimii sekä Suomen talvessa että roska-astiassa. 1 senttimetrin tarkkuudella mitatun datan anturi lähettää pilveen, jossa lasketaan täyttymisaste, kun astian koko tiedetään. Tätä kautta voidaan arvioida ja optimoida tyhjennystarpeet astioille aivan eri tarkkuudella kuin asukaspalautteilla täysistä astioista. Jäteyhtiöistä suurin osa tyhjentää astiat taloyhtiöiden näkökulmasta turhan usein, mikä lopulta lisää sekä yhtiön kustannuksia että turhaa logistiikkaa. Muutamien taloyhtiöiden ja mm. Espoon kaupungin tekemien pilottien perusteella voisi sanoa, että jätehuollossa on iso potentiaalinen säästökohde, sillä säästöt ovat näissä kohteissa olleet yli 20 %. Syväkeräysastioita käyttävässä taloyhtiössä säästöpotentiaali on varmasti suurin, sillä näiden astioiden tyhjennys on kalliimpaa kuin tavallisten jäteastioiden. Periaatteessa tällaista teknologiaa hyödyntämällä voitaisiin päästä täysin dynaamiseen jäteastioiden tyhjennykseen, joka säästäisi sekä ympäristöä että yritysten resursseja. Edellisessä artikkelissa esitetty lajittelun kautta saatava kustannussäästö on jo vuositasolla sellainen, että taloyhtiöön saisi investoitua jäteastioihin tällaiset anturit. Teknologiaa hyödyntämällä olisi varmasti mahdollista saada edelleen säästöjä myös jätehuollon puolelta.