Taloyhtiön järjestyssäännöt, osa 1

Taloyhtiöiden hyvä arki perustuu asukkaisiin, jotka kunnioittavat toistensa lisäksi yhteistä omaisuutta ja yhteisiä pelisääntöjä. Taloyhtiöille tulee velvoitteita asunto-osakeyhtiölain perusteella ja yksi näistä on yhtiöjärjestys. Luonnollisesti myös muita Suomen lakeja tulee noudattaa, mutta tavallisen ihmisen asumisen arkeen ne lopulta vaikuttavat melko vähän. Suurempi vaikutus asumisviihtyvyyteen on järjestyssäännöillä ja niiden noudattamisella. Ettei tarvitse Ismo Leikolan laulun mukaisesti taloyhtiössä politikoida ja tuuletusparvekkeella saa muutakin kuin tuulettaa. Niinpä Kotilo asunnotkin perehtyvät taloyhtiöiden järjestyssääntöihin parin artikkelin verran ja liputamme mukavan taloyhtiö arjen puolesta.

Yleisiä näkökulmia taloyhtiöiden järjestyssääntöjen laatimisesta ja seurauksia niiden rikkomisesta

Järjestyssäännöt ovat taloyhtiön asukkaiden yhteisen arjen pelisäännöt. Niiden avulla varmistetaan, että yhtiössä viihdytään ja että naapurisopu säilyy. Ärsytyskynnys rikkoontuu helposti, jos joku asukas toistuvasti häiriköi tai käyttäytyy muita asukkaita kohtaan epäkunnioittavasti. Yksittäiselle kommellukselle tai häiriökerralle ei kannata paljoa painoarvoa antaa, sillä myös taloyhtiöissä on lupa elää.

Järjestyssääntöjen laatimiseen kannattaa käyttää aikaa ja niiden tulee olla linjassa kulloisenkin voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain kanssa. Tästä syystä niitä on hyvä aina aika ajoin myös päivittää, kun lakia päivitetään. Ja päivitetyt järjestyssäännöt hyväksytään aina yhtiökokouksessa, jonka jälkeen ne on hyvä sekä jakaa kaikille osakkaille että olla aina näkyvillä esimerkiksi rappukäytävässä ilmoitustaululla. Järjestyssäännöillä sovitaan yhteiset toimintaohjeet liittyen esimerkiksi yhteisiin tiloihin, jätehuoltoon, hiljaisuuteen ja pysäköintiin. Mutta tavallista elämää niillä ei voi rajoittaa, joten niiden tulee olla kohtuulliset. Lapsista saa siis kuulua ääntä, koirat voivat haukahdella ilosta, merkkipäiviä saa juhlistaa ja yöllä voi käydä vessassa ja suihkussa, jos tarve on. Kerrostaloissa elämme naapurien kanssa ja jos toisen tavallisen elämän ääniä ei siedä, on oikeampi asumisratkaisu omakotitalo. Jos joku naapurin äänistä häiritsee, on viisautta käydä sovitteleva keskustelu aiheesta riidan kylvämisen sijaan. Erilaiset kulttuurit ja elämänvaiheet saattavat aiheuttaa epähuomiossa toista ärsyttäviä toimintatapoja aivan tahatta.Itse olemme törmänneet esimerkiksi yhteen esitettyyn ajatukseen järjestyssäännöistä, joissa ruohonleikkuu kiellettäisiin kesällä loma-aikaan ja viikonloppuisin. Mielenkiintoinen ajatus, jos tarkoitus kuitenkin olisi, että piha pysyisi viihtyisänä ja siistinä. Talvellahan tuo ruohonleikkaaminen on melko turhaa työtä… 

Järjestyssääntöjen on oltava helposti ymmärrettävät ja sellaiset, ettei niissä ole tulkinnanvaraa. Jos hiljaisuus alkaa klo 22 arkisin ja viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä klo 23, niin on varmaa, että joku asukas joutuu pohtimaan juhannusaaton ”pyhäpäiväisyyttä”. Voisi olla yksinkertaisempaa olla erottelematta pyhäpäiviä erikseen ja luottaa siihen, että juhlapäivinä ja niiden aattoina ihmiset ottavat joko hieman rennomman otteen tai muistavat katsoa kelloa tarkemmin. Jos järjestyssääntöjä toistuvasti rikotaan ja häiritsevää elämää vietetään pitkäaikaisesti, on siihen toki puututtava. Jotta tällaisiin häiriöihin voidaan puuttua, tarvitaan niistä näyttöä. Niinpä naapurin häiritsevästä elämästä tulee aina ilmoittaa isännöitsijälle tarkat päivämäärät kellonaikoineen. Valituksen tekijän tai tekijöiden on oltava valmiita todistamaan asia myös oikeudessa, joten tuulesta temmattuja valituksia ei kannata tehtailla. Tarvittaessa paikalle voi kutsua poliisit tai eläimiin liittyen voi tehdä eläinsuojeluilmoituksen. Mikäli tilanne ei rauhoitu, on taloyhtiön hallituksen keinot samat kuin vastikkeiden maksamattomuuksienkin kohdalla: varoitukset ja lopulta huoneiston haltuunotto korkeintaan kolmeksi vuodeksi.