Häätö -vuokranantajan näkökulmasta
Joskus käy niin, ettei vuokralaisen kanssa asiat mene kuten pitää ja vuokrasuhteen jatko ei ole mahdollinen. Tähän voivat olla syynä maksamattomat vuokrat, häiritsevä elämä tai vuokrasopimuksen vastainen toiminta. Mikäli vuokrarästien maksaminen ei onnistu ja tilanne ei keskusteluista tai varoituksista huolimatta korjaannu, on edessä vuokrasopimuksen purkaminen ja viime kädessä häätö.
Vuokrasuhteen purkaminen tehdään kirjallisesti ja todisteellisesti ja se voi onnistua ilman viranomaisapua. Häätöön puolestaan tarvitaan aina käräjäoikeuden päätös, jota vuokranantaja voi hakea sähköisesti oikeuslaitoksen sivujen kautta. Tämä haastehakemus vuokrasaamisten perintään liittyen on yleensä suppea, jolloin todisteita ei sen enempää liitteiksi tarvita. Käräjäoikeuden tuomion jälkeen saatavat ovat ulosottokelpoisia ja niitä voi lähteä ulosottolaitoksen kautta perimään. Mikäli käräjäoikeuden tuomio on ollut yksipuolinen, mikä tarkoittaa sitä, että vuokralainen on ollut asiaan liittyen passiivinen, on vuokranantajan huolehdittava, että tieto tuomiosta menee myös vuokralaiselle. Käytännössä helpointa on, että pyytää ulosottoviranomaista huolehtimaan tästä tiedoksiannosta. Häätöhakemuksen tekemisestä peritään täytäntöönpanomaksu (asuinhuineistoille 110 €, vuonna 2024), jonka lisäksi myös mahdollisista tulevista tilityksistä menee osa viranomaisille tilitysmaksuna. Ulosottolaitoksella on hyvät ohjeet tähän kokonaisuuteen ja löydät ne täältä.
Ulosottoviranomainen lähettää häädettävälle muuttokehotuksen, jossa ilmoitetaan 2-3 viikon päässä olevasta muuttopäivästä. Omaisuus tulee viedä mennessään ja mikäli näin ei ole tapahtunut, tyhjennetään asunto arvottomasta omaisuudesta häädettävän kustannuksella. Mikäli tuloja tai arvokasta omaisuutta ei ole ja velkoja ei voida suoraan ulosmitata omaisuudesta, jäävät saamatta jäävät varat ”ulosmittaukseen”. Mikäli perinnän ollessa käynnissä eli niin sanotusti aktiivisena ja velallinen todetaan varattomaksi, merkitään velalliselle niin sanottu ”varattomuuseste”. Tällöin vuokranantajalla on mahdollisuus pyytää velkojen perimisen siirtyvän passiivirekisteriin. Jos ulosmitattavaa omaisuutta myöhemmin löytyy, lyhennetään niillä passiivirekisterissä olevia saatavia. Passiivirekisteröinti on voimassa kaksi vuotta kerrallaan ja sen voi uudistaa sähköisellä hakemuksella. Suppeassa ulosotossa passiivirekisteröinti ei ole mahdollinen, joten tältä näkökulmasta myös vuokranantajan kannattaa hakea alun perin normaalia ulosottoa. Häädetyn vuokralaisen henkilökohtaisen omaisuuden (asiakirjat ja valokuvat) hän voi hakea ulosottoviranomaiselta jälkikäteen.
Ulosotto ei nykylainsäädännöllä jatku ikuisesti vaan velka vanhenee viimeistään siinä vaiheessa, kun 25 vuotta on kulunut, jos velkojana on luonnollinen henkilö. Yrityksen ollessa velkojana päättyy rahavelka 5 vuotta aiemmin.
Muita hyviä linkkejä, mikäli kohdallesi on tullut valitettava tilanne ja joudut häätö- ja ulosottoprosessiin ryhtymään