Ruostuvat valurautaviemärit – onko meillä käsillä valesokkelin kaltainen riskirakenne?
Viime aikoina on ollut keskustelua 10-vuotta vanhoista viemäriputkista, joissa on jo korjaustarvetta. Tämä keskustelu on keskittynyt linjasaneerauksiin, mutta se koskettaa myös uudiskohteita. Se koskettaa käytännössä kaikkia 2000-2010 -luvun viemäriasennuksia, joissa on käytetty epoksipinnoitteisia valurautaputkia. Osa näistä on asennettu hyvin, osassa on leikkaussaumat jätetty käsittelemättä ja näin korroosio pääsee alkamaan. Nykyään käytettävissä valurautaputkissa on huomattavasti ohuempi seinämä kuin 1950-luvun putkissa. Näin epoksipinnoite on tarpeen ja sen vaurioituminen johtaa huomattavan nopeaan läpisyöpymiseen.
Ilmiö on vasta alkamassa, mutta joidenkin vuosien päästä ongelma tultaneen tunnistamaan laajasti – aivan samalla tavalla kuin valesokkelit. Tämä on Kotilo asuntojen veikkaus. Valesokkeleista tiedämme niiden olevan riskirakenne ja näitä joko korjataan tai kavahdetaan ja jätetään huoneisto ostamatta. Valesokkelihan on tyypillinen rakenne 1960-1980 -lukujen pientaloissa. Valesokkeli on toiselta nimeltään piilosokkeli ja sen ongelmat liittyvät kosteuteen. Valesokkelirakenteessa seinärakenne, yleensä puinen, ulottuu oikeasti jopa maanpinnan alapuolelle kiinnittyen betonirakenteeseen. Jos kosteuseristys on puutteellinen, salaojat huonosti toteutettuja tai vedenohjaus puutteellinen, pääsee maaperän kosteus vaurioittamaan asuinrakennuksen rakenteita aiheuttaen jopa home- ja mikrobivaurioita. Tällaisella maavaraisella perustuksella ajateltiin parannettavan alapohjan lämpötaloutta ja tehtiin helposti esteettömiä asuntoja, sillä sisälattia alkaa tyypillisesti maan tasalta. Nykyään tiedämme, että pieleen meni.
Miksi sitten 2000-luvulta alkaen asennetut viemäriputket voivat olla samanlainen kytevä riskirakenne? Tämä johtuu ennen kaikkea volyymista ja rakentamisen laadusta. Uusien kerrostaloja rakennettiin alueittan melko paljonkin, mutta silti ”vain” puolet siinä määrästä, mitä kerrostaloja rakennettiin 1970-luvulla, joka oli elementtirakentamisen oikeaa kulta-aikaa. Mutta volyymi kasvaakin huimasti, sillä linjasaneerausten yhteydessä vaihtuu myös viemäriputkia. Eli 1950-1970 lukujen kerrostalojen suuremman volyymin vaikutus näkyy 2000-luvulla saneerattuina viemäreinä. Nykyään käytettyjen valurautaputkien seinämäpaksuus on selvästi ohuempi kuin 1950-luvulla asennetuissa valurautaisissa viemäriputkissa. Näin ollen kestävyyden varmistamiseksi tarvitaan epoksipinnoite. Ilman tällaista yhdistelmää viemäreille ei millään voitaisi taata käyttöiäksi seuraavaa 30-50 vuotta. Valuraudan metallinen osa pääsisi syöpymään pois ja jäljelle jäisi vain hauras grafiittirakenne, joka pettää helposti ja siihen tulee helposti sekä reikiä että painaumia.
Suomen Kiinteistöliiton blogissa Anssi Väätäinen avaa rakentamisen laatuun liittyvää problematiikkaa hienosti. Vaikka lähtömateriaali on ollut kunnossa, niin kokonaisuuden on voinut pilata joko huolimattomuudella tai kiireellä. Yksikään putki ei näet tule rakennustyöpaikalle valmiina vaan sitä pitää vielä erikseen työstää katkaisemalla ja liittämällä. Ja mikäli tätä katkaisua jälkitöineen ei ole tehty huolella vaan oikaistu hieman, on saattanut syntyä tilanne, jossa vesi ja kosteus pääsevät syövyttämään valurautaista putkea. Ja samalla epoksipinnoite pääsee irtoamaan, jolloin kiihtyvä tapahtumaketju on valmis: putket heikkenevät, tukkeutuvat ja alkavat pahimmillaan vuotaa rakenteisiin. Pieni 15 minuutin säästö työvaiheissa saattaa aiheuttaa järkyttävät kustannukset myöhemmin. Ja pahimmillaan juuri saneerauksen vastuuaikojen umpeutuessa, jolloin kaikki vastuu kustannuksineen onkin yhtiöllä itsellään.
Mitä asialle voi sitten tehdä? Hallituksen vastuulla on vaatia ja selvittää. Mikäli tiedät, että teidän yhtiössänne on tehty viemärisaneeraukseen liittyviä toimenpiteitä 2000-luvun alun jälkeen, kannattaa viemärit kuvauttaa asiantuntevalla yrityksellä ennen remontin kymmenvuotistakuun päättymistä. Myös Yle uutisoi aiheesta jokin aika sitten pääuutislähetyksensä lopuksi . Tärkeintä on tiedostaa ja toimia sen mukaisesti. Tutkimustietoa on vielä mitättömän vähän, mutta nyt toimimalla voimme ennalta ehkäistä valesokkelin kaltaisten ristirakenteiden laajamittaisemman realisoitumisen.