Tuholaistorjunta kotiemme pientuholaisille

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa pohdimme tuholaistorjunnan tarvetta ja sen hoitamisen vastuunjakoa sekä kustannuksia. Kerrostaloissa yleisimmät tuholaisongelmat liittyvät pieniin, helposti huomaamattomiin tuholaisiin. Luteet, erilaiset toukat sekä elintarvike- ja vaatetuholaiset eivät yleensä aiheuta rakenteellista vahinkoa, mutta ne voivat heikentää asumisviihtyvyyttä ja aiheuttaa merkittävää huolta asukkaille – erityisesti silloin, kun ongelmaan ei puututa ajoissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan näitä tuholaisia hieman tarkemmin.

Syöpäläiset kuten luteet

Lude, Lutikka, Seinälude… rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta kodin pientuholaisista luteet ovat niitä kaikkein eniten huolta aiheuttavia tuholaisia. Tauteja luteet eivät Suomessa aiheuta, mutta veriaterioilla elävinä aiheuttavat ne joillekin helposti erilaisia iho-oireita. Luteet tarvitsevat veriannoksensa 2-3 päivän välein ja siksi ne lymyilevätkin lähellä ihmisten sänkyjä valmiina uhrinsa rauhallista unta odottaen. Ne voivat piiloutua sängyn tai sohvan rakenteisiin, jalkalistojen taakse tai tapettien rakoihin. Luteiden olemassaolo tunnistetaan usein pienistä veritahroista, mustista pisteistä (jätöksistä) ja paukamista iholla. Luteiden torjunta kannattaa aina jättää ammattilaisille. Luteiden torjunnassa hyödynnetään sekä lämpö- että pakkaskäsittelyitä tavarasta riippuen. Huonekalut tulisi lähtökohtaisesti hävittää kokonaan.

Sokeri- ja paperitoukat

Nämä kaksi sukunäköistä toukkaa viihtyvät molemmat asunnoissa, mutta erilaisissa olosuhteissa. Sokeritoukka on kosteutta rakastava ja sen näkeekin yleensä vipeltämässä valoja sytytettäessä piiloon kylpyhuoneen rakoihin. Sieltä se pääsee retkelle myös muihin asuntoihin. Sokeritoukka etsii ravinnokseen kaikkea tärkkelyspitoista lattiakaivoista ja keittiön viemäreistä. Näiden puhtaana pitäminen ja esimerkiksi säännöllisesti kiehuvan veden sinne kaataminen auttavat pitämään sokeritoukat loitolla. Sokeritoukkien runsas esiintyminen voi olla myös merkki esim. kosteusvauriosta. Tästä syystä nämä markkerit kannattaa huomioida myös taloyhtiössä.

Paperitoukka puolestaan on melko uusi vipeltäjä Suomessa. Se on sokeritoukkaa tummempi ja pidempi ja viihtyy ennen kaikkea kuivissa tiloissa toisin kuin sokeritoukka. Paperitoukat viihtyvät mm. pahvilaatikoiden koloissa ja käyttää ravinnokseen erilaisia tärkkelyksiä. Tästä syystä lisääntyneet pahvilaatikkotoimitukset koteihin ovat mahdollistaneet myös paperitoukkien suuremman leviämisen. Paperitoukkien leviämisen ennalta ehkäisyssä on äärimmäisen tärkeää, ettei kotiin tuotuja pahvilaatikoita säilytetä siellä, vaan ne viedään hetimiten pois sisätiloista.

Tekstiilituholaiset

Tutuimpia ja yleisimpiä tekstiilien tuholaisia ovat turkiskuoriaiset ja vaatekoi. Suomessa esiintyy vyöturkiskuoriaista, joka elää luonnossa itse asiassa niinkin kaukana kuin Hawaijilla. Pitkän matkan on kaveri tänne aikanaan kulkenut. Aikuiset yksilöt eivät vahingoita tekstiilejä, mutta toukkien ateriat niistä koostuvat ja ne vahingoittavatkin villaa, mattoja ja myös niitä turkiksia. Turkiskuoriaisia esiintyy Suomessa laajalti ja ne lisääntyvät lämpimissä sisätiloissa keväisin. Kotiaan ne pitävät jalkalistojen alla, vaatehuoneissa ja -kaapeissa. Vaikka laji on epämiellyttävä niin ihmisille niistä ei ole vaaraa. Kotikonstein turkiskuoriaiset saa hävitettyä pesemällä tekstiili +60 asteessa tai viikon kestävällä -20 asteen pakkaskäsittelyllä. Matoille ja muille isoille tai erikoisemmille tekstiileille näiden tekeminen tosin voi olla mahdotonta.

Vaatekoit olivat aiemmin pahoja tuholaisia, mutta nykyään sitä esiintyy vain paikallisesti. Keinokuiduista valmistetut vaatteet ovat vähentäneet sen ravinnon lähteitä huomattavasti. Vaatekoi on pimeästä pitävä ja liikkuukin pääasiassa öisin. Tosin eivät naaraat, jotka pysyvät lähinnä niissä paikoissa, joihin ovat alun perin kuoriutuneet. Kuten turkiskuoriaistenkin kanssa, aikuiset yksilöt eivät vahingoita tekstiilejä vaan toukkien kasvu ja ravinnon tarve näkyvät ihmisille asti tekstiilituhoina. Toukkien on saatava olla kosteassa ilman alassa ja pimeässä ja siksi nykyiset keskuslämmitteiset talot eivät luo niille suotuisia kasvuolosuhteita. Nykyinen ihmisten elämäntyyli ei siis sovi vaatekoille, mutta harvapa näitä kaipaa kaverikseen.

Elintarviketuholaiset

Elintarviketuholaiset nimensä mukaisesti syövät elintarvikkeita ja tuhoavat niitä ulosteellaan. Russakkaa lukuun ottamatta ne eivät levitä tauteja, mutta tekevät elintarvikkeista syömäkelvottomia. Suurin osa elää kuivissa elintarvikkeissa, mutta tavataan niitä mm. suklaastakin. Elintarviketuholaiset kulkeutuvat koteihin yleensä pakkausten mukana, mutta leviävät helposti kotiolosuhteissa toukkiensa avulla. Siksi tuhoeläinlöydösten yhteydessä on syytä hävittää kaikki mahdollisesti kontaminoituneet elintarvikkeet.

Keittiökoisa on yksi elintarviketuholaisista ja se viihtyy juurikin keittiöissä riisien, jauhojen ja myslien lähellä. Lentävät aikuisyksilöt ja toukat pilaavat ulosteillaan elintarvikkeet ja tällöin nämä maistuvat karvailta ja kitkeriltä. Riisihärö puolestaan on melko yleinen kuivien elintarvikkeiden tuholainen. Se on lentokyvytön, joten se leviää vain kulkeutumalla. Se leviää nopeasti ja tuhoaa saastuttamansa elintarvikkeet. Tumman värityksensä ansiosta se tunnistetaan vaaleista elintarvikkeista melko helposti. Vyöihrakuoriainen puolestaan on melko yleinen asunnoissa, joissa sille maistuu hyönteisten raadot. Se syö ravinnokseen myös jätteitä, mutta myös puurakenteita ja tekstiilejä. Se on iso kokoinen (noin 8 mm) ja siksi yleensä inhotusta herättävä pelkän ulkonäkönsä vuoksi.

Kodeissamme esiintyviä pientuholaisia on siis useita erilaisia, mutta niistä ei tule riesaa, jos pitää silmät ja korvat auki ja kertoo mahdollisista havainnoista hetimiten eteenpäin. Vaikkei niiden esiintyminen varsinaisesti kerro asunnon puhtaudesta, niin kyllä siisti asunto ennalta ehkäisee tuholaisten aiheuttamia vaurioita.