| |

Kerrostalojen tasakattojen erityistarpeet

Artikkelisarjan kahdessa ensimmäisessä osassa käsitellään kerrostalojen kattoja niiden teknisten erojen ja huoltojen näkökulmasta. Artikkelisarjan kolmas osa keskittyy 1970-1980-luvuilla kerrostaloissa yleistyneisiin tasakattoihin ja niiden kanssa huomioitaviin asioihin. Mitä kerrostalon tasakatto siis tarkoittaa kunnossapidon näkökulmasta?

Tasakatto on nimensäkin mukaisesti tasainen ja koska vesi ei valu pois itsestään kuten jyrkemmillä katoilla, tarvitaan sinne erillinen sadeveden poistojärjestelmä. Sadevesien hallinta on kriittistä, koska seisova vesi nopeuttaa katon kulumista ja voi aiheuttaa vuotoja. Tasakaton tyypillisin ja käytännössä ainoa toimiva vesikatemateriaali on bitumi ja tällainen huopakatto vaatii säännöllistä tarkastusta ja huoltoa, erityisesti kriittisen vedenpoiston toimivuuden varmistamiseksi. Mikäli tasakatossa havaitaan kulumista tai rikkoutuneita kohtia, kannattaa paikkaaminen tehdä ajoissa, jotta vältetään laajemmat ja kalliimmat remontit. Tämä sama toimintaperiaate pätee toki kaikkiin kattoihin riippumatta niiden kaltevuudesta tai päällysmateriaalista.

Kerrostaloissa tasakatoilla on käytössä tyypillisimmin vedenpoistojärjestelmänä sadevesikaivot ja -viemärit eli ns. sisäinen vedenpoisto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että katon kallistukset ohjaavat veden sadevesikaivoihin (puhutaan kattokaivoista), jotka on yhdistetty sadeviemärijärjestelmään. Kattokaivoja sijoitetaan katolle siten, että pisin valumamatka kaivoon on korkeintaan 15 m ja vedellä tulee olla esteetön pääsy kaivoihin. Suositeltu materiaali kattokaivoihin on hapon kestävä teräs, joka on pitkäikäinen ja sillä on hyvä korroosionkestokyky, Kattokaivojen on syytä olla lämmitettäviä, jotta ne eivät jäädy talvella. Järjestelmä vaatii säännöllistä huoltoa, koska kaivot voivat tukkeutua lehdistä, roskista ja jäästä ja tukkeutuessaan sadevesi jääkin katolle makaamaan aiheuttaen ensin suuremman vesirasituksen ja lopulta vuotoriskin. Nämä katon sisäiset sadevesikaivot myös ehkäisevät vesien valumisen alas julkisivuja pitkin, mikä puolestaan pidentää julkisivujen kestoikää.

Hyvin huollettuna ja kunnostettuna kerrostalon tasakatto on erittäin toimiva ratkaisu. Talvi tuo niille kuitenkin oman haasteensa, joka hallituksen on hyvä tiedostaa. Sadevesikaivojen jäätyminen on yksi tasakattojen suurimmista talviaikaisista riskeistä. Mikäli kaivot eivät ole lämmitettäviä tai lämmitys on jostain syystä puutteellinen, voivat lämpötilan vaihtelut aiheuttaa sulamisvesien valumisen kaivoon, jossa se jäätyy uudelleen kylmällä säällä. Ja jäätyvä vesihän laajenee, jolloin se voi vaurioittaa kaivojen liitoskohtia, vesikermiä tai katon muita rakenteita. Pitkään jatkuessaan jää voi myös repiä itse katon katteen rikki.

Kattokaivojen jäätymisen ehkäisyssä tärkeintä on kaivojen säännöllinen puhdistus, sulanapitokaapelit ja katon kallistusten tarkastus. Jäätyneet kaivot voidaan toki sulattaa höyryllä, mutta pysyvä ratkaisu on usein lämpökaapelien asentaminen. Tasakattoisissa taloyhtiöissä olisikin hyvä tarkistaa syksyisin sadevesikaivot ennen pakkasia ja keväällä lumien sulaessa. Kaikissa yhtiössä katolla ei näin usein käydä, mutta vuosittainen tarkastus olisi silti hyvä tehdä. Samalla pystytään tarkistamaan visuaalisesti katon kunto ja korjaamaan heti alkavat halkeamat ja kiinnittämään irronneet bitumipalat sekä tilaamaan tarvittavat paikkaukset. Näin toimien varmistetaan katon pitkä käyttöikä ja paras mahdollinen kustannustehokkuus.