Lämpötilan mittaaminen kerrostaloissa pakolliseksi
Ukrainan kriisi on nostanut energian hinnan monien keskustelujen aiheeksi. Tästä johtuen nyt olisi erinomainen hetki tehdä tulevaisuuteen tähtääviä muutoksia. Lämmitys vie yli 60% asumisen energian kulutuksesta ja tyypillisessä kerrostaloasunnossa se muodosti jo ennen energian hinnan nousua liki kolmanneksen taloyhtiön hoitovastikkeesta. Kun tähän yhdistetään se tosiasia, että monia kerrostaloja lämmitetään liikaa, olisi meillä kansantalouden kannalta merkittävä järkeistämisen hetki. Myös asumismukavuus paranee, kun huoneistoja ei lämmitetä yli 21 asteisiksi.
Kerrostalojen linjasaneerauksen yhteydessä on pakko asentaa vesimittarit. Määräyksiä tulisi päivittää siten, että isojen remonttien yhteydessä on välttämätöntä asentaa huoneistokohtainen lämpötilan mittaus ja tästä tiedonkeruu keskitetysti taloyhtiön huollon ja hallinnon käyttöön. Mittaustiedon hyödyntäminen jätettäisiin vapaaehtoiseksi.
Vaikka huoneistojen lämpötiloja ei pidettäisi tarpeettoman korkeina, suuressa osassa taloja rappukäytävät, pyörävarastot ja muut suoraan ulos johtavat tilat pidetään talvipakkasillakin huonelämpöisinä. Näissä tiloissa kuljetaan ulkovaatteet päällä, joten niiden pitäminen yli 16 asteisina on tarpeetonta.
Nämä kaikki ehdotetut toimenpiteet ovat sellaisia, joita hyvin hallinnoiduissa taloyhtiöissä tehdään jo nyt – vapaaehtoisesti. Loputkin kerrostaloyhtiöt tulisi ottaa mukaan määräämällä lämpötilojen kerääminen pakolliseksi. Näin kynnys lämmittämisen järkeistämiseksi laskisi niin matalaksi, että päätökset saataisiin läpi myös muutoksiin kielteisemmin suhtautuvissa yhtiökokouksissa.