Lämpörappaus ei ole aina paras vaihtoehto
Jos kerrostaloa kunnostettaessa voidaan pienin lisäkustannuksin tehdä muutoksia, jotka säästävät energiaa tulevaisuudessa, tilaisuuteen kannattaa tarttua. On kuitenkin tilanteita, joissa olevan rakenteen muuttaminen ei ole mielekästä. Etenkin tiilirunkoisen kalkkisementillä rapatun rakenteen ennallistaminen voi olla taloyhtiölle pitkässä juoksussa kustannustehokkain ratkaisu.
Vanhat rakenteet voivat olla liki huoltovapaita
Tässä artikkelissa käytetään esimerkkinä 1950-luvun lopulle asti tyypillistä kerrostalon rakennetta, jossa tiilirakenteisen kerrostalon pinnassa on rappaus. Tällainen kalkkisementtirappaus, joka on maalattu hengittävällä kalkkimaalilla on erittäin pitkäikäinen, museoviraston korjausoppaan mukaan tyypillisesti 50-80 vuotta kestävä. Säännöllisesti kunnostettuna rakenne voi kestää huomattavasti pidempään. Mielekäs kunnostusväli tällaiselle rakenteelle on jopa 20 vuotta ja tuolloinkin saattaa riittää muutama paikkakorjaus ja niiden jälkeinen koko talon maalaus. Kunnostuksen jälkeen seuraava huoltoväli voi olla yhtä pitkä.
Vaikka rakenne ei ole yhtä tiivis kuin nykyaikainen rakenne, voivat matalat käyttökustannukset eli pitkä huoltoväli tehdä kokonaisuudesta kuitenkin koko taloyhtiön elinkaaren ajalla kustannustehokkaimman vaihtoehdon.
Lämpörappaus ei kestä yhtä pitkään
Niin kutsuttuja lämpörappauksia voi tehdä monin tavoin. On eroja siinä millaista eristekerrosta käytetään sekä siinä mitä ja miten eristeen pintaan kiinnitetään uudeksi julkisivuksi. Ulospäin molemmat rakenteet voivat ainakin nopeasti katsottuna näyttää samanlaisilta. Kestoiässä on kuitenkin eroa. Kun vanhanaikaisen kalkkimaalilla käsitellyn pinnan huoltoväli voi olla 20 vuotta, pidetään lämpörappauksen kestoikänä 25-30 vuotta. Ja tämänkin saavuttamiseksi tulisi lämpörappauksen pinnoite kunnostaa 10-15 vuoden välein. Ja kaikki edellä oleva pätee vain kun rakenne on suunniteltu ja toteutettu oikein.
Miten lasketaan onko remontti kannattava?
Kerrostaloon jälkikäteen tehtävä lämpörappaus on toteutustavasta riippumatta melko kallis operaatio. Julkisivua ei kannata korjata ennen kuin siinä on korjausta edellyttävä vika tai vaurio. Tästä johtuen lämpörappauksen taloudellista kannattavuutta pohdittaessa tulee tarkastella kahden kunnostustavan hintaeroa – olevan rakenteen ennallistamisen ja lämpörappauksen hintaeroa. Tämän lisäksi tulee arvioida lämpörappauksella saavutettavia energian säästöjä. Mikäli remonttien hintaero katetaan odotettavissa olevilla kustannussäästöillä selvästi alle 10 vuodessa, kannattaa remonttiin lähteä. Jos säästetyllä energialla katetaan kustannusero vasta 20 vuodessa, ei muutostyö ole taloudellisesti kannattava. Lämpörappausta tulee nimittäin tällä välillä huoltaa ja uusintakin on edessä kohta takaisinmaksuajan kuluttua.
Kaikki mikä kiiltää ei ole kultaa
Vanha sanonta voisi nykyään kuulua muodossa, energiaremontti ei ole aina taloudellisesti järkevä. Kaikkia kunnostustöitä suunniteltaessa on tärkeää kuunnella alan asiantuntijoita. Ja vieläpä monipuolisesti ja monelta kantilta asioita ymmärtäviä ammattilaisia. Mikäli kuuntelee vain lämpörappauksia toteuttavan yrityksen myyntipuheita, voivat hyvääkin tarkoittavan hallituksen ajatukset ajautua sivuraiteille. Hyvää vastapainoa lämpörappausyritykselle olisi perinnerakentamisen osaavan julkisivujen kunnostamiseen erikoistuneen yrityksen myyntipuheiden kuunteleminen. Mikäli hallitus ei itse halua arvioida hankkeen kannattavuutta, on alalla useita erilaisia konsulttiyrityksiä, jotka ovat riippumattomia ja näin taloyhtiön kannalta puolueettomia asiantuntijoita.
lisätty 29.9.2022: Mielenkiintoisen lisän viimeiseen kappaleeseen tuo Aalto-yliopistossa tehty diplomityö, joka kumoaa aiempia käsityksiä seinien lisäeristämisen hyödyistä. Yhteenveto tästä Rakennuslehden-artikkelissa.