Millainen on ikäystävällinen taloyhtiö?
Taloyhtiöissä havaitsee usein eri-ikäisten ihmisten erilaiset tarpeet, toiveet ja rajoitteet. Helposti käy niin, että toimeliaimmat ja äänekkäimmät huomioidaan, mutta ne asukkaat, jotka tuovat elämän kerroksellisuuden taloyhtiöiden arkeen, eivät saa ääntään kuuluviin. Me Kotilo asunnoilla kannamme huolta myös niistä asukkaista, jotka eivät välttämättä aina itse tee itsestään numeroa. Tästä syystä haluamme nostaa esille merkityksellisen Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen. Hanke on koordinoituna Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toimesta ja se pyrkii kehittämään toimintamalleja ja tarjoamaan tietoa taloyhtiöille, joissa asuu ikääntyviä ja muistisairaita ihmisiä. Neljä pääteemaa ovat turvallisuus, muistiystävällisyys, esteettömyys ja yhteisöllisyys. Tavoitteena on parantaa asuinympäristön turvallisuutta ja mukavuutta kaikille asukkaille.
Haastattelussamme hankkeen työntekijä Maura Tiuraniemi Kiinteistöliitto Varsinais-Suomesta kertoo lisää ikä- ja muistiystävällisen asumisen tärkeydestä.
Kertoisitko lyhyesti Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeesta ja sen tavoitteista?
”Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen koordinoima kaikkien jäsenyhdistysten yhteinen kaksivuotinen hanke. Jäsenyhdistysten lisäksi hanketta rahoittaa Ympäristöministeriö. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja tuoda yhteen tietoa taloyhtiöille, joissa tänä päivänä ja tulevaisuudessa asuu yhä enemmän ikääntyneitä ihmisiä. Tavoitteena on tuoda yhteen hajanaisissa lähteissä oleva tieto ja yhdistää eri toimijoita tärkeän, liki kaikkia koskettavan aiheen ympärille. Näin pystymme kehittämään taloyhtiöitä ikä- ja muistiystävällisempään suuntaan.
Hankkeella on neljä teemaa, joista jokaista käsitellään vuorollaan. Nämä teemat ovat: turvallisuus, muistiystävällisyys, esteettömyys ja yhteisöllisyys. Ensimmäinen toimintavuosi aloitetaan turvallisuuden parissa ja syksyllä jatketaan muistiystävällisyydellä. Ensi vuonna vuorossa ovat esteettömyys ja yhteisöllisyys.”
Millainen tarve on tänään ja tulevaisuudessa huomioida ikääntyvät ja muistisairaat asukkaat taloyhtiöissä?
”Tarve on suuri, sillä väestömme ikääntyy vauhdilla. Samaan aikaan paikat erilaisissa hoitolaitoksissa vähenevät suhteessa tarpeeseen, joten taloyhtiöissä asuu yhä enemmän ikääntyviä ja muistisairaita ihmisiä. Onkin ennustettu, että vuonna 2065 Suomessa asuu yli 90-vuotiaita noin 190 000, kun luku 1970-luvulla oli 30 000. Tämä vaatii tilanteen tiedostamisen taloyhtiöissä jo nyt, jolloin mahdolliset erityistarpeet osataan huomioida myös pitkän aikavälin suunnitelmissa.
Turvallisuuteen ja esteettömyyteen panostamisesta hyötyvät myös nuoremmat sukupolvet. Liesi voi unohtua päälle keneltä tahansa ja automaattisesti avautuvista ovista pääsee helpommin myös lasten rattailla.”
Millainen on ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö?
”Turvallinen, jossa toimintakyvyn heikentyminen on huomioitu. Voisiko esimerkiksi taloyhtiön vastuulla olevien palovaroittimien lisäksi taloyhtiö vaihtaa kaikkiin huoneistoihin magneettiset hanat? Näin ehkäistäisiin laajemminkin vesivahinkojen syntymistä.
Esteetön, jossa on opasteet kunnossa, eri tilat nimetty, kulkuväylät kunnossa ja pintamateriaaleihin kiinnitetty huomiota liukkauden ehkäisyn näkökulmasta. Ovien automatisoinnilla, avainturvallisuuden huomioimisella ja riittävällä valaistuksella on myös suuri merkitys.
Yhteisöllinen, sillä sen lisääminen ei maksa juuri mitään, mutta se antaa paljon. Yhteisöllisyyttä voi jokainen osaltaan lisätä huolehtimalla naapureista ja tarjoamalla apua. Yhteisöllisessä taloyhtiössä on paikkoja, joissa asukkaat voivat kohdata toisiaan. Taloyhtiössä järjestetään yhteistä toimintaa kuten juhlia, tapahtumia tai vaikka jumppatuokioita ja pihakirppiksiä.
Hankkeen edetessä verkkosivuille (www.kiinteistoliitto.fi/ikajamuisti) kootaan oppaita ja esitteitä sekä vinkkejä siitä, miten taloyhtiötä voidaan kehittää ikä- ja muistiystävällisempään suuntaan.”
Mitä taloyhtiön hallitus voi tehdä edistääkseen yhtiön ikä- ja muistiystävällisyyttä?
”Taloyhtiön yksilölliset tarpeet on hyvä huomioida, mutta turvallisuus ja siihen liittyvä turvallisuuskartoitus on helppo alku. Yhtiökokouksessa nämä asiat voisivat muodostaa oman vakiokohtansa agendassa, jolloin asiat tulisivat paremmin myös osakkaiden tietoon. Tärkeintä on tiedostaa tarve.
Kaikkia asioita ei tarvitse saada heti kuntoon vaan näille voisi luoda oman PTS:n teknisten asioiden rinnalle. Isompien remonttihankkeiden yhteydessä on hyvä huomioida myös esteettömyys ja sen lisääminen. Mikäli taloyhtiössä asuu runsaasti ikääntyneitä, on hallituksen hyvä olla tietoinen erilaisista muistisairauksista, joista monet etenevät pikkuhiljaa. Naapurin moikkaaminen ja kuulumisten kysely on tärkeä osa myös ikääntyvien turvallisuutta ja lisää koko yhtiön yhteisöllisyyttä. Huoli-ilmoituksen tekoa hyvinvointialueilla ei ole syytä pelätä, niitä voidaan tehdä myös nimettöminä, mutta yhteistyön kannalta yhteystiedot olisi kuitenkin hyvä jättää.
Osana hanketta on tulossa myös pilottikohteita, joista saatuja oppeja tullaan jakamaan laajemmin taloyhtiöiden käyttöön. Muutoksille on mahdollista saada myös korvausavustuksia eli ns. ARA-tukia.”