Energiansäästötalkoot, osa 2 – Yleisten tilojen lämpötila
Pohjustus tälle artikkelille on aiemmin julkaistussa sarjan ensimmäisessä osassa: Kerrostalot ovat liian lämpimiä
Kun kerrostaloissa lähdetään hakemaan säästöjä energiankulutukseen, keinoja on useita. Yleisten tilojen lämpötilan laskeminen on yksi helpoimmista keinoista. Se ei edellytä massiivisia muita toimia kuten lämmitysjärjestelmän perussäätöä. Säästöjä saadaan parhaimmillaan heti ja säästöjen saavuttamiseksi tehdyt investoinnit saadaan parhaimmillaan kuoletettua yhden lämmityskauden aikana.
Juuri tähän aikaan vuodesta on hyvä aloittaa oman kerrostaloyhtiön lämpötilojen tarkkailu. Siihen riittää tavanomainen muutaman euron hintainen huonelämpömittari. Kun investoi noin kymmenen euroa, saa mittarin, jossa on piuhan päässä erillinen anturi ja joka tallettaa korkeimman ja matalimman mitatun lämpötilan. Kun jättää mittarin rappukäytävään ja kirjaa ylös muutamien päivien aikana muutamasta eri rappukäytävästä ja mieluusti vielä eri kerroksista korkeimman ja matalimman lämpötilan, saa hyvän yleiskuvan rappukäytävien lämpötilasta. Kun saman toistaa pyörävarastolle, pesutuvalle ja muille taloyhtiön yleisille tiloille, on saanut kokonaiskuvan talon yleisten tilojen lämpötiloista. Parhaan lopputuloksen saamiseksi tällainen mittaus kannattaa tehdä lämmityskauden päästyä kunnolla vauhtiin. Mittausten aikana on hyvä kunkin päivän kohdalle kirjata myös ulkolämpötila. Mikäli matalimmatkin mitatut lämpötilat ovat yli 18 asteessa, on taloyhtiössä selvää säästöpotentiaalia. Jos lämpötilat huitelevat yli 20 asteessa, on syytä tehdä muutoksia pikaisesti.
Kuka voi muuttaa lämpötiloja?
Kerrostaloyhtiön lämmitysjärjestelmään ei ole syytä itse koskea. Kaikki muutokset tulee teettää ammattilaisilla. Muutostyöt tulee tilata hallituksen ja isännöitsijän toimesta. Jokainen osakas voi kuitenkin tehdä mittauksen ja saattaa havaitut epäkohdat hallituksen tietoon. Ellei hallitus ole halukas ryhtymään säästötoimiin, voi keskustelua aiheesta pyrkiä herättämään yhtiökokouksessa.
Miten lämpötiloja muutetaan?
Kenties yleisin kerrostalon lämmitystapa on vesikiertoinen patteriverkosto. Tässä artikkelissa keskitytään vain tällaiseen lämmitysjärjestelmään. Yleisten tilojen patterien käyttötavat eroavat hieman asuinhuoneistojen pattereista. Huoneistoissa on kylpyhuoneiden rättipattereita lukuunottamatta aina termostaatit. Yleisissäkin tiloissa voi olla käytössä termostaatein ohjattuja pattereita, mutta lisäksi voi olla säätöpyörällä varustettuja venttiileitä. Tällaiset venttiilit voivat olla tarpeen esimerkiksi ulko-ovien läheisyydessä. Tällainen toimintatapa varmistaa, että rappukäytävän patterissa on koko lämmityskauden vähän lämmitystä päällä, jotta esim. kosteus kuivuu lattiapinnoilta. Lisäksi tämä ehkäisee esim. venttiilin juuttumisesta johtuvia häiriöitä. Pahimmillaan termostaatilla ohjattu venttiili voi jumiutua kiinni asentoon kesän lämpöisen kauden aikana. Se voi johtaa pakkaskauden alkaessa ulko-oven viereisen patterin jäätymiseen ja putken halkeamisesta johtuvaan vesivahinkoon.
Virtaus sopivaksi

Mikäli ulko-oven lähellä on kaksi erillistä patteria, voi ulko-ovea lähempänä olevan varustaa kuvan mukaisella käsipyörällä ja sen toisen patterin termostaatilla. Tällöin termostaatilla varustettu patteri tulee tarvittaessa avuksi. Leppoisemmassa säässä vakiovirtauksella lämpenevä patteri riittää. Lämpötilaa on rappukäytävässä hyvä tarkastella etenkin säätötoimia tehtäessä. Tällöin tulee huolehtia, että koko porraskäytävä, niin ylhäältä kuin alhaalta, pysyy sopivan lämpöisenä. Tavoitelämpötilaksi voidaan ottaa 16 astetta. Eikä haittaa vaikka kovimmilla pakkasilla lämpötila menisi hieman tämän alapuolelle. On kuitenkin syytä huolehtia, ettei lämpötilaa päästetä laskemaan alle 10 asteeseen. Tällöin voisi olla jäätymisvaara jo lyhytaikaisenkin lämmityskatkon yhteydessä.
Termostaatteihin rajoitukset

Kaikki yleisten tilojen termostaatit voidaan joko lukita tai rajoittaa siten, ettei isoimpia säätöarvoja päästä käyttämään. Tämä on tarpeen, jotta asukkaat eivät oman mielen mukaan muuta asetusarvoja. Etenkin taloissa, joissa on aiemmin ollut hyvin lämpimät rappukäytävät, voi jollakulla tulla houkutus säätää lämpötila uudelleen korkeaksi, mikäli se termostaattia pyörittämällä helposti onnistuu.
Huomioikaa tilojen erityispiirteet
Pesutupa on malliesimerkki tilasta, jossa syntyy luonnostaan paljon hukkalämpöä. Pesukoneen, kuivurin ja kuivaushuoneen sijoittelusta ja erilaisten koneiden malleista riippuen hukkalämpöä syntyy enemmän tai vähemmän. Myös tämä voidaan huomioida pattereita säädettäessä. Mikäli tila lämpenee selvästi käytön aikana, voi olla järkevää säätää tilan peruslämpö vähän mukavaa käyttölämpötilaa viileämmäksi. Näin tila on normaalin käytön yhteydessä sopivan lämpöinen eikä tarpeettoman kuuma. Tällöin koneiden hukkalämpö ei olekaan enää hukkalämpöä, vaan se hyödynnetään kokonaisuudessaan tilan saattamisessa miellyttävään käyttölämpötilaan.
Jos taloyhtiössä on häkkivarastoja tai muita pääosin varastoina käytettäviä tiloja, voidaan miettiä myös niiden sopivaa lämpötilaa. Kaikkien tilojen pitäminen saman lämpöisinä vuoden ympäri ei ole tarkoituksenmukaista.
Artikkelisarjan muut osat
osa 1: Kerrostalot ovat liian lämpimiä
osa 4: Teknologian hyödyntäminen
Alkuperäinen julkaisu: https://www.linkedin.com/pulse/energiansäästötalkoot-osa-2-yleisten-tilojen-lämpötila-