|

Energiansäästötalkoot, osa 1 – Kerrostalot ovat liian lämpimiä

Moni suomalainen miettii autonsa polttoaineen kulutusta, ympäristöystävällisyyden tai kustannusten näkökulmasta. Ajotapaa saatetaan muokata siten, että polttoainetta ei tarpeettomasti tuhlattaisi. Ainakin ajoneuvoa päivitettäessä on polttoaineen kulutus yksi valintakriteeri. 

Lämmitys vie yli 60% asumisen energian kulututuksesta ja tyypillisessä kerrostaloasunnossa se muodostaa liki kolmanneksen taloyhtiön hoitovastikkeesta. Tästä seuraa, että alle 10 000 km vuodessa autoon kilometrejä keräävä kerrostalossa asuva kotitalous maksaa luultavasti enemmän talon lämmittämisestä kuin polttoaineesta. Silti auton polttoaineen kulutukseen saatetaan kiinnittää huomiota enemmän kuin asumisen energian kulutukseen.

Lämmityskuluja kannattaa hetki pohtia. Niissä on mahdollista säästää asumismukavuudesta tinkimättä. Ei ole lainkaan tavatonta, että taloyhtiön yleisissä tiloissa kuten rappukäytävissä on mukava 20 asteen lämpötila myös talvipakkasilla. Ei ole myöskään tavatonta, että kerrostalon alimmassa kerroksessa on autotalleja, joiden sisällä on huonelämpötila. Nämä molemmat ovat malliesimerkkejä tarpeettomasta ylilämmittämisestä. Molemmissa esimerkkitiloissa ovet usein vuotavat eivätkä ole lämpöeristykseltään muutoinkaan huippuluokkaa. Laskemalla tällaisten tilojen lämpötila 16 asteeseen, säästetään kustannuksia ilman haittavaikutuksia. Harvoinpa lämmityskaudella rappukäytävissä kuljetaan ilman ulkovaatteita. 

Valtio ei ole puuttunut kerrostalojen lämmityskuluihin

Valtiovalta on puuttunut ympäristöystävällisyyden nimissä moniin energiankuluttamiseen liittyviin asioihin. Niille on määrätty haittaveroja tai suoranaisesti velvoitettu energiankulutuksen vähentämiseen. Samaan aikaan Suomessa pidetään huoneistoissa kovallakin pakkasella korkeita, yli 22 asteen lämpötiloja tai lämmitetään rappukäytäviä ja autotalleja kuten huoneistoja. Tämä tuntuu erikoiselta tilanteessa, jossa pölynimurin moottorin suurin teho on rajattu viranomaismääräyksin. Loppuvuodesta 2017 tuli voimaan EU-alueella 900 watin maksimiteho pölynimurille. Imuria käytetään joitakin minuutteja viikossa, kerrostaloja lämmitetään jatkuvasti noin 9 kuukautta vuodessa. 

Suomessa on yli 1,4 miljoonaa kerrostalossa sijaitsevaa kotia, tämä on liki puolet kaikista kodeista. Kerrostaloissa on kansakunnan tasolla hurja säästöpotentiaali, jota ei vielä ymmärretä hyödyntää. Tämä kirjoitus aloittaa artikkelisarjan, jossa käsitellään käytännön esimerkein keinoja energian kulutuksen vähentämiseen.

Lähdeaineisto

Artikkelisarjan muut osat

osa 2: Yleiset tilat

osa 3: Huoneistot

osa 4: Teknologian hyödyntäminen